Hupiherra Satunnaisia tekstejä huumorivaroituksella

Emännät

Nainen, emäntä on yksi kulttuurimme tunnetuimpia hahmoja. Erityinen paino sillä on maaseutukulttuurissa, jossa emäntien arvoa mitattiin paljolti sillä kuinka ison talon huushollista vastasi. Sitten olivat pienten mökkien naiset, joista monet pitivät emännäksi kutsumista pilkkaamisena. He näkivät itsensä mieluummin "mökin akkoina".

Parhaimman kuvauksen emännästä on mielestäni luonut Aleksis Kivi. Talo ilman aitan polulla astelevaa emäntää on kuin pilvinen päivä. En laittanut tuota sitaatteihin, koska olen lukenut sellaisenkin lainauksen, jossa sanan "asteleva" tilalla oli "astuva". En jaksa muistaa kumpi versio on oikea, vaikka olen kirjan joskus poikasena lukenutkin.

Kiven ilmaisussa ei käy ilmi mitään sellaista, mikä kertoisi jotain siitä kuinka isosta talosta on kyse. Se sopii kaikkiin talouksiin joissa on aitta. Emäntä on silloin emäntä. Myös nautakarjatalouksissa, joissa ei ole viljanviljelyä on emäntä, vaikka varsinaista aittaa ei olisikaan. Tämä ei tietenkään koske poikamiesisäntien talouksia, mutta sellaisesta Kivi tietty veljessarjassaan kirjoitti ja emännänkaipuun hahmoilleen loi.

Oikeassa elämässä köyhyydessä eläneiden naisten kohtalo ei aina ole ollut kaksinen. Monesti vain pieni mökki, jatkuvasti kasvava lapsikatras ympärillä eikä aina tietoa millä heidät ruokkisi. Epätoivo johti joskus moraalisesti arveluttaviin  tekoihin porukan ruokkimiseksi, eikä moneltakaan ymmärrystä herunut. Eikä vaimoa kukaan vahingossakaan kutsunut emännäksi vaan ihan muuksi.

Mökin akka ilman rakkauden pihamaalla kulkevia monijalkaisia otuksia on kuin aurinkoinen päivä. Tämä olisi voinut olla Kiven luonnehdinta asiaan. Tai ehkä ei. Hatunnosto kuitenkin kaikille sitkeille emännille ja mökkien akoille selviytymistaisteluista jotka he ovat joutuneet elämässään ympäristön paineista huolimatta käymään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat