Hupiherra Satunnaisia tekstejä huumorivaroituksella

Omenakeitto

Omapäisesti keneltäkään mitään kyselemättä tai neuvoja etsimättä päätin kokeilla keittää omenan. Se oli vihreä, joku Golden-laatuinen möhkäle jonka siivutin muutaman millin vahvuisiksi viipaleiksi. Laitoin kattilaan vettä, keitin sen kiehuvaksi ja lisäsin omenasiivut sekä ehkä desin verran laktoositonta maitoa ja annoin kiehua 4-5 minuuttia.

Keitosta ei tietenkään tullut makeaa, mutta kevyt omenan aromi siinä kyllä oli. Moka tuossa yritelmässä oli se, että maitoa oli aivan turha lisätä. Se paakkuuntui sormenpään kokoisiksi palleroiksi, eli ilmeisesti omenassa olevista ainesosista johtuen ei sekoittunut veteen. Taisi hapot jyllätä. Aina ei käy niinkuin haaveillaan.

Jos vielä joskus innostun kokeilemaan vastaavaa keitosta, niin jätän maidon pois ja ripottelen valmiin keiton päälle vähän kanelia, koska vanhat makuhermoni ilmoittavat omenan ja kanelin sopivan hyvin toisiinsa. Tästä asiasta en käy kiistelemään koska kyseessä on makuasia :)

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Keiton koostumuksesta päätellen olet kuihdutuslaarilla, treenaatkos rantakuntoon?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

En minä laihiksella ole, tuo keitto oli tarkoitus olla vaihtoehtona Lämmin kuppi-jauheille sun muille teollisille valmistuotteille joita olen käyttänyt iltapalana.

Minun rantakuntooni on perinteisesti kuulunut peittävä pukeutuminen ja onkivälineet. Nyttemmin videokamera joskus harvoin kun saan omaa aikaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hienoa luovuutta tuo. Yritä vain keittää seuraavan kerran ilman maitoa ja laita runsaasti fariinisokeria joukkoon. Kun omenat ovat kiehuneet "perunatikulla" koitettuna noin "al dente" -kovuuteen, kaada vesi pois ja paista keitetyt omenat pannussa hunajalla maustetussa öljyssä sekoittaen lastalla keskilämmöllä viitisen minuuttia, tarjoile vaahterasiirapin ja kanelin kanssa ja raportoi sen jälkeen kuinka "ad hoc" -reseptini toimi!

(Sanomattakin on selvää, ettei aivan nälkäisen pääruoaksi sovellu, mutta ehkä jälkiruoaksi ...)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Nyt tuli kuvaan jo niin monta ainesosaa ja vaihetta, että kärsivällisyyteni ei varmaan riitä mutta hunaja ja kaneli luulisi kyllä olevan sopivia mausteita. Ehkä omenoistakin kannattaisi valita joku muu kuin vihreä lajike joka ainakin raakana syötynä vaikuttaa melko happamalta.

Uuniomenat ovat kyllä hyviä, mutta en ole koskaan kokeillut niiden valmistamista sähköuunissa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No onko tässäkin sitten liikaa aineksia - tuli mieleen että palsternakka sopisi omenan kanssa ja sen olivatkin jo keksineet:

http://www.sydanmerkki.fi/resepti/palsternakka-ome...

Netissä on muitakin saman tapaisia ja jossain niistä tuoretta inkivääriä, joka maistuu vähästäkin, kannattaa kokeilla varovasti

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #5

Kiitos, johan rupesi reseptiä löytymään. Omenien ja perunoiden keittäminen yhdessä ei kyllä ollut käynyt mielessäkään. Sipuli samassa sopassa vaikuttaa jännittävältä, vaikka maitopottukeiton kanssa se onkin hyväksi havaittu.

Joskus olen murentanut keittoihin myös kuivahtamaan päässyttä ruisleipää eikä se lisuke ole ollut yhtään hassumpi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

Ei yhtään hassumpi ja niitä leivänmurusia voi vielä paahtaakin, tai paahtaa leipäkuutioita.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/kokkaa/rese...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Juu, ja niihin keittoihin voi aina silputa jotain tuoretta. Persiljaa, kevät- tai ruohosipulia, tai mitä nyt milloinkin onkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luovaa reseptintekoa ja yhteistoimin vielä.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Syömisten monipuolistaminen tuntuu mielekkäältä vaikka kovin usein ei uusia kokeiluja tulisikaan. Kun vielä muistaa, että mahassahan kaikki syöty kuitenkin menee sekaisin ;) Esimerkkinä maitopottukeiton suolaaminen metwurstinkappaleilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Näinhän se on ja lopputuotteet saavat melko yhtenäiset värit, mitä nyt hienoisia vivahde eroja on havaittavissa. Toki hajuaistimukset voivat enemmänkin vaihdella.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Juu, ja omenakeittoa voi suolata suolaheinällä:)

http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/retkiruoka/ruo...

Ja koristella vaikka syötävällä orvokilla (maalla kukki jo keto-orvokki) tai horsmankukalla.

http://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_kukat.php

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #13

Jestas, tuolla ruohomäärällä taitaisi pälvikaljuni alkaa pukkaamaan ulos päivänkakkaraa. Pekka Puupäällä se kakkara oli sentään hatussa ;)

Kyllähän kesä antaa mahdollisuuksia, eräs nyt jo edesmennyt tuttavani rakensi kätevänä miehenä kasvien kuivauskoneen ja nautti ruuassaan kesästä ympäri vuoden.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Jossain luki jonkun pitäneen nokkosia koko kesän lippalakin alla ja tukka alkoi kasvaa:) Vaan voi niitä kuivatakin ja ihan ilman konetta, eikun nokkosia soppaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Serkkuni väitti saaneensa harmaan sijasta tummaa tukkaansa takaisin nokkosjauheella.