Hupiherra Satunnaisia tekstejä huumorivaroituksella

Homogeenit pilaavat ihmiset

Maitoa on homogenisoitu maassamme jo pitkään. Purkkeihin ujutettavat homogeenit näyttävät olevan haitaksi. Yhä enemmän vaikuttaa siltä, että toimenpide vaikuttaa ihmisten sairastuvuuteen. Enkä tarkoita, että nuoremmissa sukupolvissa olisi enemmän homoja kuin ennen, vaan aivan muuta.

Yksi epäilys on herkistyminen sisäilmaongelmille. Esimerkiksi pellolaisessa hoivakodissa oireilevat työntekijät, eivät ikääntyneet hoidokit. Vanhempien sukupolvien ihmiset ovat saaneet lapsena ja nuorena maitonsa luomuna, nuoremman polven työntekijät eivät.

Pidän uskottavan sitä näkemystä, että homogenisointi pilaa maidosta ne tärkeät vasta-aineet jotka ehkäisevät herkkyyksiä. Syntyneen vasikankin pitää kestää kasvaessaan kaikki maanpäälliset pörriäiset sun muut epäpuhtaudet ja mistäpä se "rokotteensa" saisi muusta kuin emon maidosta ollessaan pieni.

Suuri kysymys onkin se, että jos merkittävä tai jopa suurin osa sisäilmaongelmista johtuu maidon aiheuttamasta ihmisten toleranssin laskusta, niin kuinka hirvittävän kalliiksi homogenisointi meille on jo tullut ja tulee jatkossa. Rakentaminen ja remontointi on kallista.

Sitten ovat selkeät homeongelmat. Ne ovat oma lajinsa, ja ne on syytä aina korjata.  Monet lehmänmaidon luomuna saaneet ovat kylläkin homeisissa mökeissään saattaneet kestää kymmeniä vuosia sairastumatta astmaa kummempaan. Vakava sairaus sekin voi olla ja homeisen asunnon vuoksi saatuna lisäksi täysin turha.

Kaiken kaikkiaan suuri osa nuoremman polven ihmisistä on  kasvanut varsin steriileissä olosuhteissa. Nyt on uutinen, kun jossakin päiväkodissa lapset saavat koskea paljain käsin multaan. Ehkäpä sitäkin kautta kehittyy jotakin sellaista vastustuskykyä jota ei saa sairaanhoitajan antamasta piikistä.

Kun vielä luomumaito palautettaisiin hoitopaikkoihin, niin a vot.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Ihminen on maailmankaikkeuden ainoa eläin joka juo toisen eläimen maitoa. Sitten kun tuokin ravinto muokataan, ei tunneta vaikutuksia. Ylipäätään liiga hygienia tappaa ne hyvätkin ihmiselle tärkeät mikrobit, ja ympäristön että ihmisten kemikalisoituminen lienee myös syynä mainittuihin nykysairaiksiin. Pelkkä maito syntipukkina, hieman vaikea kuvitella, eihän niin monet edes nauti sitä. Ehkä sitä ei pitäisi nauttia ollenkaan, toisen eläimen lapselle tarkoitettua tavaraa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Maidon osuudesta kannattaisi tehdä laajempi tutkimus riippumattoman tahon tekemänä. Yhdessä kunnassa tehtyä havaintoa ei silti kannata ohittaa olankohautuksella. Olisi mukava, jos muista kunnista löytyisi viestittäjiä jotka kertoisivat onko heillä samanlaisia havaintoja.

Työntekijöiltä olisi myös hyvä saada tietoa siitä ketkä käyttävät maitoa ja ketkä eivät. Jos (selkeä) enemmistö oirehtivista käyttää maitoa ollaan asiassa jo melko pitkällä. Pitänee tehdä esitys kyselytutkimuksen tekemisestä ainakin yhdessä laitoksessa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sääli että noin hieno otsikko ja perustelut pohjaavat väärinkäsitykseen. Homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan niin pieneksi, että se ei enää erotu muodostaen maidon pinnalle kermamaista kerrosta. Prosessissa maitoon ei lisätä mitään, sen koostumusta vain muokataan. Sekoitat sen ilmeisesti pastörointiin jossa siinäkään ei maitoon lisätä tai oteta pois mitään, mutta tapetaan pöpöt. Aikoinaan sillä oli suurikin merkitys, mutta nykyään kun ne vaarallisimmat pöpöt on niin harvinaisia, voisi raakamaitoa hieman enemmän suosia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pastörointi on vielä lievä käsittelymuoto verrattuna Keski-Euroopassa yleisempään iskukuumennukseen, jonka johdosta maito säilyy juomakelpoisena huoneen lämmössä vaikka kolme kuukautta. Vähintäänkin pastörointi lienee kuitenkin tarpeellista maidon kuljetusketjun kannalta ajatellen matka-aikaa lehmän utareesta kaupunkilaiskuluttajan lasiin. Muutoin joutuisi liian paljon heittämään hukkaan pilaantumisen johdosta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ovatkohan kaupoissa todella pitkillä päiväyksillä olevat maidot iskukuumennettuja? Täytyypä lukaista mitä sellaisen purkin infolaatikossa kerrotaan.

Lehmille omia lähiöitä niin kaupunkilaisetkin saavat luomumaitonsa tuoreena.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Niin ...... maito pastöroidaan jotta voidaan myydä vanhempaa maitoa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Raimo, ihminen on märeh...ei kun erehtyväinen :) Siltikin tuo altistuminen huoneilman aiheuttamiin ongelmiin on mielenkiintoinen juttu.

Merkitystä rasvan pilkkomisella kuitenkin tuntuu ihmisten terveyteen olevan, koska esimerkiksi laktoosi-intoleranssin yleistymiseen pidetään yhtenä syynä maidon homogenisointia. Rasvan määrää maidossa myös säädellään, jotta kuluttajat saavat mieleisiään mutta ei aina niin välttämättömiä tuotteita. Tiedä sitten mikä mihin lopulta vaikuttaa ja kuinka paljon.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Minullakin on jonkinlainen laktoosi-intoleranssi. Luulen sen johtuvan siitä, että en ole kymmeniin vuosiin juonut maitoa kuin teen joukossa eli hyvin pieniä määriä. Jos joskus harvoin olen enemmän maitotuotteita juonut tai syönyt, on siitä seurannut löysä vatsa, yleensä se on tullut jäätelöstä. Kyllä yhden tuutin syö mitään huomaamatta. Tuo lienee aika tarkkaan Keski- ja Etelä-Eurooppalainen tapa käyttää maitoa ja maitotuotteita. Kun ruuansulatus ei ole tottunut, se reagoi epätavallisen suuriin määriin. Varmaan siihen taas vähitellen tottuisi eli bakteerikanta mukautuisi.

Vähäisen käytön takia käytän yleensä iskukuumennettua. 12 purkin laatikon ostan Lidlistä ennen kuin edellinen on loppu. Kuten Juha kirjoitti, sen säilyvyys on kuukausia, mutta rajallinen. Se saostuu, mutta vain kerran niin on käynyt minulle. Ei tullut kesällä juotua teetä. Aikaisemmin käytin jauhetta, kun iskukuumennetun saatavuus oli heikko.

Nykyään kun lähikaupasta tulee ostettua -60 % ruokaa, ostan joskus tavallistakin maitoa. Nyt muutaman puolen vuoden aikana.

Minulla on sellainen epäilys, että iskukuumennettu oli aiemmin "kuivempaa", se maistui enemmän maitojauheelta. Raakana sitä tosin on hyvin harvoin tullut maistettua. Ehkä sekin vaikuttaa, että aikaisemmin iskukuumennettuna oli vain täysin rasvatonta maitoa. Lidlin maito, jota ostan, on 1½-prosenttista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #7

Erikoistuotehyllystä (!) löysin iskukuumennettua maitoa, päiväys reilusti ensi vuoden puolella. En ole vielä maistanut. Hinnaltaan se on edullisempaa kuin laktoosittomat muut maidot joita olen viime ajat käyttänyt. Minulle laktoosittoman käyttö on ensisijaisesti ympäristöteko :) Puolisen litraa päivässä sitä kuluu.

Laktoosin yksi ominaisuuksista on nostaa hieman veren sokeripitoisuutta, mikä taas ei ole diabeetikolle tai muuten korkeaan verensokeriin taipuvaiselle hyväksi. Näin ainakin terveydenhoitaja takavuosina väitti. Totta kuitenkin lienee, että kroppamme on osin sellainen mihin me sen opetamme. Olet sitä mitä syöt.

Olen kala-allrgikko, mutta pienen määrän katkarapuja olen useampaan kertaan onnistunut syömään ilman ongelmia. Allergisuus ei ilmeisesti koskekaan kaikkia veden eläviä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset