Hupiherra Satunnaisia tekstejä huumorivaroituksella

Rannekellosta luopuminen

Kymmenisen vuotta sitten, kun rannekellostani loppui pariston suoma käyttövoima heitin sen pöytälaatikkoon ja siellä se on pysynyt. Mitä sitä kellolla tekee kun ei töihinkään tarvitse mennä. Vuonna 1987 hankittu Citizen ehti palvella siis 15 vuotta ennen lepoonpääsyä.

Melko monta kolisijaa ranteessa ehti vuosikymmenten mittaan olla. Ensimmäisen kelloni tienasin joskus viidentoista ikäisenä parkkaamalla erään isännän lanssiin ajaman pöllipinon myyntikuntoon. Kellon merkki oli ironista kyllä niinkin komea kuin Milljonär.

Se kesti hyvin pari vuotta, kunnes aloin savotoilla käyttämään moottorisahaa. Milljonär ei tykännyt moisesta tärinästä ja alkoi käymään sahauksen aikana vähintään tuplanopeudella. Parin tunnin sahausrupeaman jälkeen se näytti aikaa 4-5 tuntia enemmän kuin oikea aika oli. Niinpä siitä tuli taskukello.

Myin myöhemmin kellon eräälle miehelle joka toimi kuormien merkkaajana tietyömaalla, koska rannekellon puutteessa hän joutui kuljettamaan mukanaan herätyskelloa. Varoitin kyllä, että kello ei pidä moottorisahahommista mutta eipä mies semmoisia sanonut koskaan tekevänsäkään.

Itse asiassa pöytälaatikossani on parikin rannekelloa. Jotkut olivat saaneet idean ostaa minulle rannekello lahjaksi täyttäessäni 50 vuotta. Käytin sitä niin kauan kuin paristossa riitti virtaa ja otin sitten taas vanhan aikarautani takaisin käyttöön.  Näillä näkymin rannekellojen aika on lopullisesti ohi. Ainakin minulla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rannekellotta on mennyt jo vuosia, kännystä näkee ajan ja läppäristä. Aseman kellosta myös, sekä auton mittaristosta, mihin ihmeeseen sitä rannekelloa enää kukaan tarvitsee? Se on kylmä kolkotin ranteessa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Minä taas en työssäollessani suostunut ottamaan kännykkää työpaikalle. Jos jollakin talossa oli minulle asiaa hän sai käyttää jalkojaan. Yksi työkaluistani oli tarkkuusvaaka jossa oli myös normaali päivyri ja kellotoiminto, joten aivan pakko ei olisi ollut sielläkään kelloa ranteessa pitää.

Kolisija ja säteilylähdekin paristokäyttöinen rannekello on.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri noin, ei kännykästä saa tulla rannekellon korviketta. On vapauttavaa olla ilman kelloa ja kännykkää.

Taisto Merilä

”Milljonär ei tykännyt moisesta tärinästä ja alkoi käymään sahauksen aikana vähintään tuplanopeudella. Parin tunnin sahausrupeaman jälkeen se näytti aikaa 4-5 tuntia enemmän kuin oikea aika oli.”

Mitä jos kyseessä oli sittenkin älykello? Sahaaminen on kuitenkin sen verran raskasta hommaa, että Milljonär-kello osasi laskea ajan suhteessa esim. konttorityöhön – eli tässä tapauksessa kahden tunnin sahausurakka vastaa helposti 7 tunnin konttorissa istumista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Älykellopa hyvinkin, paljastaa toimistossa istuvan miljonäärin darrakertoimenkin. Kun aamulla tulee kovassa krapulassa yhdeksäksi näytön ääreen tekemään sijoituksia niin jo parin tunnin jälkeen päivän osakepelit on pelattu kun kello näyttää 15-16 aikoja. Mainio oivallus!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Minulla on käyttökellona hyvin toimiva Certina vuodelta 95

Sitten pari työnanatajalta saatua kultakelloa, joita ei näin vaatimaton mies kehtaa kädessään pitää kuin juhlissa.

Työnantajalta tuo Certinakin palvelusvuosien perusteella saatu.

Kellohan on myös tietynlainen koru, ja kun siihen tottuu, on vaikea luopua.

Perinnöksikin isävainaalta jäi pari kelloa, joten- kyllä näitä riittää.

Niin, piruvieköön, meinasi unohtua. Demarilehden tilauksesta saatu kello, joka ei ole ns. arvokello, mutta kyllä tuokin aikansa tarkasti näyttää.

Certina kädessä kuljetaan.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Certinan muistan arvostettuna merkkinä takavuosilta. Minulla oli jossain vaiheessa upeannäköinen Helvetia, mutta se hajosi tapaturmaisesti niin pahoin ettei kannattanut korjata.

Onneksi työnantaja ei lahjonut minua koskaan kellolla, raskaalla kristallivaasilla kaiverruksineen kylläkin täyttäessäni 50 v. Ei sille vaasillekaan ole minulla kyllä koskaan mitään käyttöä ollut, emäntä näyttää pitävän sitä muovikukkien telineenä.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Ihan alastomalta tuntuu, jos ei ole ranteessa mitään,
näkyykö aika, se on vähän niin ja näin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ajattomat renkaat ovat monien naisten juttu. On tainnut olla jo aurinkokellon aikaan.

Tämän blogin suosituimmat